Oppilaitosjohdon LUOTI-täydennyskoulutus

Yhteisöllinen asiantuntijoita vai asiantuntijayhteisö?

2012-02-24T10:27:00.004+02:00

Opettajat ovat oman alansa asiantuntijoita, kuten ovat muutkin koulussa työskentelevät henkilöt keittiöhenkilökunnasta, siivoojista, talonmiehistä oppilaitosjohtoon. Oppilaitoksessa työyhteisönä kaikkien tulisi työskennellä yhteisen päämäärän hyväksi: tuotetaan mahdollisimman hyvää palvelua meidän asiakkaillemme eli opiskelijoille. Joukko asiantuntijayksilöitä muodostaa tällöin asiantuntijayhteisön, toisin sanoen yhteisön toiminta perustuu jaettuun asiantuntijuuteen.

Oppilaitosjohdon LUOTI -webinaarisarjan ensimmäisissä toteutuksissa on yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi noussut ”Miten kehittää toimintakulttuuria ja johtaa opettajista koostuvaa asiantuntijaverkostoa?”. Tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii tietenkin paljon, riippuen pitkälti myös lähtötilanteesta. Joka tapauksessa toimintakulttuurin kehittäminen asiantuntijayhteisöksi, jossa kukin asiantuntija toinen toistaan omalla vahvuusalueellaan tukien edellyttää yhteisöllisen osaamisen kehittämistä, uusien toimintamallien ja käytänteiden omaksumista omassa yhteisössä. Tavoitteena tulee olla yksilön kyky toimia tehokkaasti ja innovatiivisesti omissa työtehtävissä sekä työyhteisössä.

Asiantuntijayhteisön osaaminen

Asiantuntijayhteisössä opettaja osaa verrata työtään, työyhteisöään, työskentelytapojaan ja käytänteitään laajempiin kehitystrendeihin ja yleisiin tietoyhteiskuntailmiöihin. Alansa asiantuntijana opettaja ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat oman osaamisen kehittämiseen, jaksamiseen ja hyvinvointiin. Lisäksi hän osaa vertailla eri työskentelytapoja sekä tiedostaa uuden teknologian mahdollisuudet niin omassa kuin yhteisön opetustyössä. Asiantuntijayhteisössä tavoitteena tulee olla kyky soveltaa opittuja asioita omaan työhön ja tunnistaa myös työn muutoksesta nousevia uusia osaamistarpeita.

Viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen

Asiantuntijayhteisön kehittäminen vaatii viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämistä. Keinoina voivat olla esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan sekä sosiaalisen median mahdollisuuksien käyttöönotto tai ajanhallinnan työkalujen monipuolinen hyödyntäminen. Toimiva viestintä ja yhteiset käytännöt ovat keskeinen osa organisaation yhteistoimintaa, jossa yksilö osallistuu tehtävien tekemiseen ja päämäärien saavuttamiseen yhteistyössä muiden kanssa.

Viestinnän välineitä ja keinoja kehitettäessä pohdintaan on syytä ottaa mm. seuraavia asioita:

virallisen ja epävirallisen viestinnän keinot ja rajat
sisäinen ja ulkoinen viestintä
erilaiset viestintäkäytänteet ja viestinnän vastavuoroisuus sekä monikanavaisuus
käytettävät teknologiat
resurssit ja ajanhallinta
hiljaisen tiedon hyödyntäminen

On hyvä muistaa, että asiantuntijayhteisö perustuu lopulta aina henkilöiden välisiin suhteisiin ja luottamukseen - yksilöt tekevät ja toimivat, ei organisaatio.

Konkreettisia keinoja, käytänteitä ja ajatuksia kehitetään ja työstetään koko ajan LUOTI-seminaarisarjojen matkalla. Oman näkemyksensä pääsee jakamaan ja muiden asiantuntijuutta hyödyntämään seminaarisarjojen aikana ja välissä Edulassa yhteisöllisesti työstettävillä tehtävillä.

Edula - koulutusten tukipalvelu avattu

2012-02-22T09:57:00.006+02:00

Osana Oppilaitosjohdon LUOTI - Luotsaa tietotekniikkaan sekä Open Päivitys (ammatillinen ja yleissivistävä) henkilöstökoulutushankkeita on toteutettu myös tukipalvelu, Edula, joka rakentuu palvelemaan koulutuksia sekä oppiresurssien julkaisupaikkana että koulutettavien ryhmien viestikeskuksena.

Edulaa on suunniteltu ja pohjustettu huolella - ja nyt se on avattu myös käyttäjien käyttöön osoitteessa www.edula.fi
Edula on toisaalta avoin, jatkuvasti täydentyvä tukipalvelu, joka sisältää mm. toimintakäsikirjan ja resurssivarannon - ja toisaalta verkkopalvelu, joka ohjaa ottamaan käyttöön niin uusia kuin tuttujakin verkkotyövälineitä. Hyvien käytänteiden kerääminen eri oppiaineissa ja eri oppilaitostasoilla tulee myös olemaan Edulan kiinteä, jatkuvasti kehittyvä osa. Edulaan kertyviä hyviä käytänteitä voivat olla esimerkiksi:

TVT-strategian luontiin ja jalkauttamiseen liittyviä malleja
Yhteisöllisten toimintamallien rakentaminen
Käytettävien verkkovälineiden käyttöönottomallit
Toteutusten ja tuotosten pikaohjeistukset
Tarinoita onnistuneista luokkatoteutuksista
Opettajan oppaita erilaisiin toteutuksiin
Oppilaan konkreetteja lopputyömalleja

Edula verkkotyöskentelyalustana LUOTI-seminaarien välillä

LUOTI-seminaarien välillä koulutuksen osallistujat työstävät yksilöinä tai yhdessä kunkin seminaariosion keskeisiä teemoja - tämä työskentely toteutetaan Edulassa tai esimerkiksi linkittämällä oma blogi sinne. Verkkotyöskentelyn tavoitteena on koulutuksen sitominen osallistujien arkityöhön, opittujen asioiden prosessointi ja soveltaminen käytäntöön. Omakohtainen asioiden pohtiminen ja liittäminen todellisiin työtehtäviin on keskeistä koulutuksen vaikuttavuuden kannalta.

LUOTI-seminaarien teemojen työstäminen Edulassa yhteisöllisesti palvelee sitä ajatusta, että osallistujat tarkastelevat seminaarien ja etätehtävien aiheita myös muista kuin omasta näkökulmastaan. Kunkin osallistujan erilaiset osaamisalueet ja kokemusmaailmat täydentävät koulutuksen antia. Vertaistyöskentelyssä osallistujat oppivat toisiltaan ja luovat yhdessä uutta tietoa. Kaikki verkossa tapahtuva työskentely, jossa prosessoidaan seminaarisarjan sisältöjä ja jatketaan seminaareissa alkaneita keskusteluja, edistää osallistujien kokonaisvaltaista ammatillista kehittymistä.

Verkkotyöskentely on myös seminaarisarjan aiheiden harjoittelua käytännössä. Oma kokemus valaisee yhteistyöskentelyn ja asiantuntijuuden avaamisen etuja. Näin kirkastuu myös se, mitä todella tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen johtamisen ja pedagogisen uudistamisen välineenä. Kyse on sekä välineistä että menetelmistä, mutta varsinkin toimintakulttuurin kehittämisestä yhteisöllisemmäksi, kokeilevammaksi ja luovemmaksi. Kouluttajat ohjaavat työskentelyä verkossa.

Näin kirjaudut Edulaan

Edulan käyttäjäksi voit kirjautua joko luomalla itsellesi kokonaan uuden käyttäjätunnuksen tai hyödyntämällä olemassa olevia Google tai Facebook -tunnuksiasi. Rekisteröityminen tapahtuu Edulan oikeasta yläkulmasta, (Kirjaudu)-linkin kautta.

Kirjautumisen jälkeen pääset Oppilaitosjohdon LUOTI-webinaarisarja 2012 -nimiselle kurssille, josta löydät jo pidettyjen webinaarien materiaalia, etätehtävät ja keskustelualueita. Kun ensimmäisen kerran kirjaudut kurssille, tarvitset kurssiavaimen – se on LUOTI_1

Tavataan Edulassa!

Webinaarin osa 2: Tieto- ja viestintätekninen ja sosiaalisen median osaaminen

2012-02-08T12:21:00.004+02:00

Oppilaitosjohdon LUOTI - Luotsaa tietotekniikkaan webinaarisarjan toinen osa kokosi paikalle parhaimmillaan 36 osallistujaa. Keskustelu kävi vilkkaana, niin webinaarissa kuin taustakanavissakin.

Webinaarin 8.2.2012 esitykset

Merja Sjöblom, TIEKE: Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen www.slideshare.net/merjasj/tvt-osaaminen-08022012
Anne Rongas, Suomen eOppimiskeskus: Oppilaitokset ja sosiaalisen median osaaminen https://docs.google.com/present/view?id=ddrw6qz2_3319fxg58rcz
Harto Pönkä, Innowise: Avaimia sosiaaliseen mediaan http://www.slideshare.net/hponka/luoti-some-harto

Webinaari seuraavan kerran maaliskuussa

Seuraava webinaari pidetään keskiviikkona 7.3.2012 klo 9 - 12, aiheena silloin Asiantuntijuus ja yksilön taidot: Leena Vainio, HAMK ja Petri Lounaskorpi, NewTEC

Fokuksessa tvt- ja some-osaaminen: LUOTI-webinaari 8.2.12

2012-02-07T07:00:00.000+02:00

Seuraava online-koulutustuokiomme 8.2.12 klo 9–12 johdattaa tieto- ja viestintätekniikan osaamisen sekä sosiaalisen median osaamisen äärelle. Mitä näihin aihepiireihin kuuluu, kuinka liikkeelle, miten hyödyntää, mihin asioihin johtamisen näkökulmasta kiinnittää huomiota? Johdattajina Merja Sjöblom, Anne Rongas ja Harto Pönkä. Online-verkkotila avautuu selaimelle: https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/luoti/

LUOTI-webinaarin aloitusaiheena oli henkinen ja fyysinen työympäristö

2012-02-02T10:54:00.003+02:00

Kevään 2012 Oppilaitosjohdon LUOTI - Luotsaa tietotekniikkaan -webinaarisarjan aloitus oli siis eilen, helmikuun ensimmäisenä päivänä. Webinaari pidettiin Adoben Connect Pro -yhteydellä, jossa alun teknisten testausten jälkeen päästiin ajallaan aloittamaan päivän teemaan ”Henkinen ja fyysinen työympäristö” liittyvät luennot ja keskustelut. Paikalla oli joukko innostuneita ja aktiivisia osallistujia sekä tietenkin loistavia asiantuntijaluennoitsijoita.

Työn murros ja työmpäristö

Jyrki J.J. Kasvi, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n tutkimus- ja kehittämisjohtaja, keskittyi omassa puheenvuorossaan työn murrokseen ja työympäristöön. Jyrki valotti sitä matkaa, joka nykyiseen tietoyhteiskuntaan on tehty - ja mihin jatkamme tästä eteenpäin.

Työn muuttumisesta ja tietotyön tekemiseen ja tuottavuuteen liittyvän kehityksen ja tulevaisuuden ennustamisen vaikeuden tuottamat muutosprosessit ja -paineet aiheuttavat haasteita koko nyky-yhteiskunnalle. Uusien toimintatapojen löytäminen on keskeistä maailman muuttuessa. Oppilaitoksille tässä on tietenkin iso haaste: mitä osaamista nuoret tulevaisuudessa tarvitsevat ja miten niitä taitoja opetetaan?

Sosiaalinen media on nuorille usein viihdettä - eikä siihen kytkeydy perustieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät taidot ja osaamistarpeet. Osallistujat pohtivatkin, miten yhdistää opiskelussa ja työelämässä tarvittavat taidot ja viihdekäyttö. Voidaanko sen paremmin opettajia kuin opiskelijoitakaan ”pakottaa” vaikkapa sosiaalisen median käyttäjäksi?

Työhyvinvointi sekä työ- ja vapaa-ajan yhdistäminen luontevasti yksilön kokonaishyvinvointia edistäväksi kokonaisuudeksi on haastavaa. Työelämä vaatii jatkuvaa uuden oppimista - silti kukaan ei voi osata kaikkea! Osaamisjärjestelmän rakenteiden lisäksi työelämän pelisäännöt ja sosiaaliturva onkin uudistettava tukemaan elinikäistä osaamisen kehittämistä.

Jyrki nosti puheessaan esiin myös uudet osaamistarpeet: elämänhallintataidot, osaamisenhallintataidot, tiedonhallintataidot ja verkostoitumistaidot. Ja tähän joukkoon on nostettava myös liian usein unohtuvat tietotekniset osaamistarpeet!

Jyrkin esitys löytyy täältä.

Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön strategisen kehittämisen haasteet

Petri Lounaskorpi NewTEC:istä paneutui omassa puheenvuorossaan tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön strategisen kehittämisen haasteeseen. Oppilaitoksen tivi-strategian luomisen lähtökohtana on mm. huomioitava kouluasteiden rajataitojen määritys ja niistä sopiminen, taitojen kehityksen varmistaminen ja motivaation ylläpito, oppilaitoksen omaleimaisuus, koulun opetussuunnitelma, ajokortti / oppimistasot, laite ja ohjelmistosuunnitelma, koulukohtainen kehityssuunnitelma ja koulukohtainen laitehankintasuunnitelma.

Strategia toteuttaminen on prosessi, sisältäen mm. seuraavat tehtävät: alkutilanteen kartoitus, vision luominen, tavoitetason määritys, välitavoitteiden määritys, resurssitarpeen arviointi, aikataulutus, vastuuttaminen ja resursointi. Luonnollisesti pitää myös sopia jatkotoimenpiteistä - kuten strategian päivittämisestä ja sen vaikuttavuuden arvioinnista.

Petrin esitys löytyy täältä.

Petri kertoi esityksessään runsaasti käytännön esimerkkejä, joista tässä pari linkkiä:

OVI-hanke (Oppimispeleihin ja virtuaalimaailmoihin perustuvat ratkaisut tukemassa opetuksen laatua ja uudistumiskykyä) http://peda.net/polku/ovi
Opekortti-tietokanta (opettajien "vinkkipankki" tieto- ja viestintätekniikan sekä eri medioiden opetuskäyttöön liittyen) http://peda.net/openkortti

Keskusteluissa nousi esiin myös erityisesti sosiaalisen median osuus strategian toteuttamisessa. Aiheeseen liittyvää hyödyllistä luettavaa VTT:n katsauksesta: http://vtt.fi/news/2012/01072012_Organisaatiot_eivat_huomioi_sosiaalisen_median_riskea.jsp

Ja jatkoa seuraa…

jo viikon päästä, keskiviikkona 8.2. klo 9 jatkamme LUOTI-webinaaria aihekokonaisuudella ”Tieto- ja viestintätekninen osaaminen ja sosiaalisen median osaaminen”.

Tervetuloa mukaan, webinaariin osallistut osoitteessa: https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/luoti/

Vuorovaikutusta, innostusta, faktoja, käytännön esimerkkejä...

2012-01-31T10:49:00.002+02:00

ja paljon muuta toivotaan huomenna alkavalta Oppilaitosjohdon LUOTI-webinaarilta.

Ilmoittautuneita pyydettiin kertomaan käynnissä olevista kehittämishankkeista, oppilaitoksen nykyosaamisesta ja kehittämistarpeista sekä omista toiveista koulutukseen liittyen. Kommentit ja toiveet ovat hyvin käytännönläheisiä ja realistisia, pilvilinnoja ei tavoitella. ”Paloina se norsukin syödään” -ajatus on selkeästi havaittu: mennään pienin askelin ja pohjataan eteneminen niin taustalla olevaan kuin tavoiteltuun osaamiseen sekä strategisiin tavoitteisiin.

Ensimmäiseen LUOTI-webinaariin osallistuu 29 oppilaitosjohdon edustajaa, suurin osa eli 16 henkilöä peruskoulun tai lukion puolelta, loput ammatilliselta ja aikuiskoulutuspuolelta sekä muista organisaatioista. Tässä ryhmässä onkin varmasti helppo verkostoitua ja jakaa kokemuksia, ajatuksia ja suunnitelmia muiden osallistujien kanssa. Verkostoitumiseen tulevat myös webinaarien välillä tehtävät etätehtävät kannustamaan.

Oppilaitoksissa tehdään tällä hetkellä paljon kehittämishankkeita. Strategiatyö ja laitehankinnat tieto- ja viestintätekniikkaan liittyen ovat tämän ryhmän yleisimmät käynnissä olevat kehittämishankkeet, vastaajista 18 tekee strategiatyötä, 11 suunnittelee tai toteuttaa laitehankintoja. Myös uudisrakennus-, peruskorjaus- ja verkkouudistushankkeita on käynnissä, samoin tvt- ja sosiaalisen median opetuskäytön kehittämisprojekteja tehdään monessa oppilaitoksessa.

Konkreettisiksi haasteiksi tieto- ja viestintätekniikan pedagogisessa käyttöönotossa todetaan opettajien osaamisen vaihtelevuus, muutosvastarinta, oikeiden välineiden löytäminen, jalkauttamisen hitaus sekä opiskelijoiden motivointi hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa ja sosiaalista mediaa osana opiskelua - ei pelkkänä viihdekäyttönä.

Vastaavasti positiivisina asioina nähtiin aktiivisten käyttäjien innostava vaikutus, monessa oppilaitoksessa perustaitojen riittävä taso sekä opettajien sitoutuminen muutokseen vähitellen.

Vaikuttaa siltä, että oikealla tiellä ollaan - mutta matkaakin on ja muutama ylimääräinen mutka voi tulla vastaan. Webinaarissa on hyvä hyödyntää niin asiantuntijaluennoitsijoiden kuin muiden osallistujien osaamista ja kokemuksia. Edistetään asioita yhdessä, jaetaan kokemuksia ja käytänteitä, opitaan toisiltamme!

Antoisaa webinaaria toivottaen

LUOTI-tiimi

Osaaminen ja yksilön taidot

2012-01-26T14:24:00.005+02:00

Osaamisen kehittämisen tarkoituksena on pitää huoli, että yksilöiden, organisaatioiden, yritysten ja yhteisöjen osaaminen on nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ajan tasalla, jotta ne kykenevät vastaamaan ajan haasteisiin. Osaamisyhteiskuntahan muodostuu osaavista ja taitavista yksilöistä, joilla on jatkuva halu ja kyky kehittyä ja luoda uutta tietoa. Miten säilytämme oppimisen ilon ja innon, joka tuottaa yksilölle tarvittavia taitoja ja koko yhteiskuntaan tarvittavaa osaamista. Miten nopeassa muutoksessa osaamme määritellä mitä on tarvittava osaaminen? Tietotekniikka on osaltaan muuttanut yksilön taitovaatimuksia ja samalla koko osaamisen kenttää.

Salo ym. (2011) tekemässä kyselyssä eri alojen asiantuntijat määrittelivät tulevaisuuden osaaminen muodostuvan neljästä pääteemasta. Keskeisimmän tulevaisuuden osaamisen kokonaisuuden muodosti teema muutos, oppiminen ja tieto. Toinen vahva teema oli sosiaalisuus sekä yhdessä tekeminen, joka sisältäen vuorovaikutustaidot sekä verkostojen hyödyntämisen. Kolmas merkittävä osaamisen alue on kestävyys ja inhimillisyys, niin yksittäisiä ihmisiä kuin kokonaisvaltaista elinympäristöämme ajatellen. Neljäntenä teemana nousi esiin globalisaation, kielitaidon sekä kulttuurien ja tapojen tuntemuksen kautta kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Neljän pääteeman rinnalle nousivat jokaisen teemaan liittyvät osiot 1) substanssiosaaminen (osaamissisällöt ja oppiaineet), 2) luovuus ja innovatiivisuus sekä 3) yksilötaidot. Yksilötaidoissa korostuvat erityisesti vastuu itsensä johtamisesta, ohjaamisesta sekä kehittämisestä.

Kuva 1. Yksilön taidot ja osaaminen rakentuvat vaiheittain.

Tieto ei sinällään ole vielä osaamista. Vasta, kun tieto on analysoitu, sitä on suhteutettu eri tilanteisiin, se on kokemuksellista, alkaa syntyä tietämystä ja viisautta. Asiantuntijaosaaminen on ilmaistavissa olevaa persoonallista tietoa, joka rakentuu kokemustiedosta, vaikutelmatiedosta, kyvystä ja taidoista toimia tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa ja sisältää paljon hiljaista tietoa. Tiedot ja taidot muuttuvat sivistykseksi vasta silloin, kun ne ilmenevät ihmisten toiminnassa ja laajakatseisuutena ja oikeamielisyytenä

Tieto- ja viestintätekniikka on tänä päivänä tärkeä osaamisen alue ja myös osa jokaisen opettajan ammattitaitoa. Miten omaa osaamista kehitetään ja miten opettajat voisivat esim. vertaisoppia? Näistä asioista lisää teemassa Asiantuntijuus ja yksilön taidot.

Leena Vainio

Hämeen ammattikorkeakoulu

KT-tutkimusjohtaja

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen KT-keskus

HAMK eLearning Centre

Oppilaitokset ohjaamaan pk-yritysten verkkosivujen kehittämistä

2012-01-26T10:07:00.002+02:00

Suomalaiset ostavat yhä useammin netin kautta mutta ostokset suuntautuvat pääosin ulkomaisiin verkkokauppoihin. Mitä sitten suomalaisten pitäisi tehdä, että tilanne paranisi? Perusongelma on yrityksissä. Osaamista ei ole riittävästi verkkokauppojen ja nettimarkkinoinnin kehittämiseksi. Suomalaiset verkkokaupat loistavat pientä iloista poikkeusta lukuun ottamatta vaikeaselkoisuudellaan ja puutteellisilla tuotetiedoillaan.

Yrityksissä tarvitaankin uusia ajatuksia ja osaamisen kehittämistä. Yksi keino on saada yritysten palvelukseen osaavia ja innovatiivisia ihmisiä.

Ongelma ei ole kuitenkaan yrityksissä. Uusien verkkosivujen ja –kaupan kehittäjien perusongelmana tuntuu olevan liian monimutkaisten ja tekniikalla kikkailevien sivujen tekeminen. Oppilaitosten tulisi painottaakin oppilaille, joiden tulisi vuorostaan ymmärtää se, että he eivät yleensä ole teknisiltä taidoiltaan vielä huippuja. Pk-yrittäjistä ja heidän asiakkaistansa puhumattakaan. Lisäksi uusien verkkosivujen kehittäjien tulisi ymmärtää pk-yritystä vielä ainakin sen verran, että osaavat kartoittaa mitä yritys myy.

Jotta pk-yritysten verkkokaupan myyntivolyymeja voisi nostaa, niin asiakas pitää saada pysymään yrityksen sivuilla. Tässä kannatta pitää mielessä jääkiekkoguru Tammisen hokema motto: "Keep it simple" eli asiat on tehtävä selkeästi ja yksinkertaisesti. Oppilaiden ja yrittäjien olisikin hyvä muistaa kolme perusasiaa: sivujen luonne, sivujen sisältö ja luotettavuus.

Verkkosivut eivät ole ihmevehkeitä, ne ovat firman kuva ulospäin. Sivuston tekijöiden tulisi ymmärtää ja muistaa, että ns. tavalliset ihmiset toimivat yrityksissä verkkosivujen taustalla ja pyörittävät firman normaaleja toimintoja. Kaikki tämä onnistuu vain jos he ymmärtävät kuinka verkkosivut ja –kauppa toimivat ja kuinka ne liittyvät yrityksen muuhun toimintaan. Sivuston ja siellä olevien toimintojen pitää olla loogisia ja selkeitä. Sana työn laadusta leviää nopeasti ja puskaradio toimii huonoissa tapauksissa paremmin kuin yksikään (loistava)verkkosivu tai mainospuhe. Lisäksi Facebook ja verkkokeskustelut ovat lisännet puskaradion suhinaa viime vuosina aika lailla. Hyvin tehty ohjelmisto ja sivusto on meriitti sekä oppilaalle ja koulutuksen antaneelle koululle.

Toinen perusajatus koskee nettisivun sisältöä. Sivuilla on kerrottava mitä firma myy, mistä tuotteet tai palvelut voi ostaa ja kuka on myyjä. Kuulostaa varsin yksinkertaiselta mutta tuntuu olevan yllättävän vaikea toteuttaa käytännössä. Myös tässä tarvitaan osaavia ihmisiä. Ei riitä jos kertoo myyvänsä akkuja jos ei osaa kuvata myykö auton vai kännykän akkuja? Mitä selkeämmin ja yksityiskohtaisemmin pystyy kuvaamaan mitä myy sitä luotettavamman ja asiantuntevamman kuvan ostaja saa. Jonkun täytyy osata kertoa tuotteista sanallisesti ja mm. auttaa yrittäjiä kuvaamaan tuotteet ja laittamaan kuvat vielä digitaalisessa muodossa nettiin.

Kolmas perussääntö liittyy yrityksen luotettavuuteen. Yllättävää kyllä luotettavuutta osoittavien mittareiden yläpäässä on sivut, joilla on kerrottu mitä pitää tehdä kun asiat menevät pieleen. Eli asiakkaat arvostavat sitä kun kuvataan selkeästi miten pitää menetellä kun heidän ostamansa tuote on rikki tai ostivat väärän tavaran. Eli nettisivuille tulisi laittaa varsin seikkaperäiset ja rautalangasta väännetyt ohjeet siitä kuinka tavaran voi palauttaa ja kehen voi olla yhteydessä. Eikä pidä suinkaan unohtaa sitä, että firman palvelun täytyy pelata ikävienkin asioiden kanssa.

Edellä mainitut seikat kuulostavat triviaaleilta ja itsestään selvyyksiltä. Käytännössä, jotta edes osakin edellä mainituista seikoista toteutuisi käytännössä, on oppilaitoksilla ja uusilla verkontekijöillä haastetta.

Timo Simell

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

P.S. Katso kevään seminaari- ja webinaarisarjan aiheet ja ilmoittaudu mukaan!

Läppärit ja täppärit oppijan käsiin – miten alkuun?

2012-01-26T08:48:00.002+02:00

Tieto- ja viestintätekniikka sekä sosiaalinen media luovat uusia oppimisen mahdollisuuksia. Opettajallekin on oppimisen ja uudelleen jäsentämisen paikka, kuin oppijalla on käsissään laite, jolla nippelitieto selviää helposti ja lauseet kääntyvät, jos nyt eivät sutjakasti, niin ainakin nopeasti kielestä toiseen.

LUOTI-seminaarisarjassa syvennytään aihepiiriin. Vielä ehdit ilmoittautua kevään koulutuksiin.

Facebookin Tablet-laitteet opetuksessa -ryhmässä käytiin hiljattain keskustelua siitä, miten mukana kulkevan opetusteknologian käyttöönottovaihe olisi viisainta organisoida. Keskusteluun osallistui lähes 20 rehtoria, opettajaa ja opetuksen tukihenkilöä. Keskustelusta koottu jäsennys löytyy MindMeister-palvelusta ja on palveluun kirjautuneiden editoitavissa eli muodoltaa wiki-mindmap.

Käyttöönottovaiheen vältettäviä asioita ovat liika pakottaminen ja vapaa-ajan käytön liika rajoittaminen. Niin opetushenkilöstön kuin oppijoidenkin olisi saatava mobiililaitteet mukaan kotiin.

Sosiaalisen median pelisäännöistä on viime vuoden aikana ollut paljon puhetta. Sosiaalinen media häivyttää ammatillisen ja yksityisen rajaa. Uhkakuvia on väläytelty ja kieltoja annettu. Eniten joka paikan teknologiaa ja sosiaalista media pelkäävät ulkopuolelta katsovat – kenties myös asemansa uhatuksi kokeva perinteinen media nostaa mielellään esiin ikäviä esimerkkejä.

Internetin verkostoista on tarjolla paljon vertaisapua, tietäviä ja osaavia ihmisiä, joilla on pieni hetki aikaa auttaa kysyjää. Tästä hyviä esimerkkejä ovat opetualalla vilkkaasti toimivat Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa Facebook-ryhmä (vajaa 1800 jäsentä), edellä mainittu Tablet-laitteet opetuksessa -ryhmä (reilu 300 jäsentä), Sometu – sosiaalinen media oppimisen tukena -verkostossa (yli 4250 jäsentä) ja lukuisat muut verkostot.

Jotta laitteet tulevat tutuksi, ne on tärkeää saada mahdollisimman vapaaseen käyttöön. Kyseessä on ajattelua, havaintokykyjä ja motoriikkaa vaativa käyttötaito. Sormet näytöllä vaativat harjaantumista, mutta käyttöliittymät ovat helppoja ja käyttötaito kasvaa kokemuksen karttuessa. Tämän havaitsee jokainen, joka on päässyt seuraamaan mobiililaitteiden kanssa puuhaavia pikkulapsia.

Useissa oppilaitoksissa on aloitettu muutamien laitteiden hankinnalla ja koekäytöllä. Koeajan jälkeen on jaettu kokemuksia. Mobiililaitteiden ottaminen apuvälineiksi kokouksiin on nopeuttanut käyttöönottoa. Rehtorin esimerkkiä pidettiin keskeisenä.

Myönteinen velvottaminen mobiililaitteiden käyttöönottovaiheessa rakentuu edellisten lisäksi kannustuksesta, muutosvastarinnan huomioimisesta ja käsittelystä, tulevaisuusnäkökulmien julkituomisesta sekä toimintakulttuurin uudistustarpeisiin paneutumisesta.

Suurin tuska teknologian täysimittaisen hyödyntämisen kanssa liittyy omaksumisvaiheeseen ja ajankäyttöön. Olisi tärkeää katsoa työn tekemistä ja sen organisointia uudella tavalla. Uudistukset eivät etene, mikäli kaikki vanha säilytetään ja uusi tuodaan entisen päälle. Verkostot ja mukana kulkeva teknologia mahdollistaa paljon. Hyviä toimintamalleja on jo kehitetty ja niitä levitetään myös opetusalan verkostoissa. Hyviä toteutusesimerkkejä eri aloilta löytyy myös sosiaalinenmedia.org-sivustolta.

Hyvin toteutettu koulutus auttaa alkumatkaan. Tähän pyrkivät sekä oppilaitosjohdon LUOTI että opetushenkilöstön Open Päivitys.

Aiheista Asiantuntijuus ja yksilön taidot sekä Tieto- ja viestintätekninen osaaminen ja sosiaalisen median osaaminen puhuu LUOTI-seminaareissa Leena Vainion, Petri Lounaskorven, Harto Pönkän ja Merja Sjöblomin kanssa Anne Rongas.

Suunnitelmallinen työskentely ja koulun arki

2012-01-25T13:09:00.005+02:00

Useimmat koulut ovat olleet mukana erilaisissa hankkeissa, joissa ollaan kehitetty koulun toimintaa ja työskentelytapoja. Omilta rehtoriajoilta muistan hyvin 90-luvulta lähtien opetussuunnitelmauudistukset, akvaariokoulut, Opetus ja laatuhankkeet ja lukuisat tietotekniikan opetuskäytön kehittämishankkeet. Pyrimme silloin kovasti tekemään mahdollisimman tarkkoja suunnitelmia miten voimme kehittää kouluamme. Muutokset olivat kuitenkin kovin pieniä ja paluu takaisin vanhaan tuttuun kaavaan oli helppoa. Liiankin helppoa?

Olen nykyisessä työssäni saanut kiertää useassa suomalaisessa kaupungissa, kunnassa ja koulussa. Fronter Finland kuuluu Fronter Nordic organisaatioon joten koulujen toimintatavat ja kehityssuunnitelmat Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa ovat myös tuttuja. Näissä tapaamisissa on noussut esille muutamia seikkoja jotka ovat tyypillisiä kouluille jossa suunnitelmien käytäntöön toteuttaminen on onnistunut erityisin hyvin.

Yhdessä pohjoismaisessa koulussa oltiin jääty todella paljon jälkeen kaupungin muihin kouluihin verrattuna. Oppimistulokset, oppilaiden ja opettajien viihtyvyys oli sitä luokkaa että harkittiin jopa koulun sulkemista ! Mitkä suunnitelmat voisivat toimia tällaisessa tapauksessa?

Koulu päätyi suunnitelmaan, jossa tehtiin todella suuria muutoksia koulun toimintakulttuuriin ja työskentelytapoihin. Muutokset olivat niin rajuja että paluuta vanhaan ei ollut. Koulu onnistui rohkeassa projektissaan niin hyvin, että koulu on tällä hetkellä kaupungin suosituimpia kouluja. Oppilaita hakeutuu kouluun niin paljon, että kaikkia oppilaita ei voida ottaa vastaan. Olen vieraillut kyseisessä koulussa muutaman kerran ja jutellut opettajien kanssa. He ovat tällä hetkellä erittäin tyytyväisiä ja ylpeitä omasta koulustaan. Tämän koulun kehitys on herättänyt minussa paljon ajatuksia.

Liitämmekö koulujen kehittämissuunnitelmiin liian pieniä muutoksia?
Olisiko parempi että muutoksista tehdään saman tien niin suuria, että paluuta vanhaan ei ole?
Jos tulokset ovat myönteisiä, niin kuin yllä kuvatussa tapauksessa, niin kaikki hyvin, mutta entäs jos lopputulos ei olekaan hyvä?
Jos emme sisällytä suunnitelmiin aikataulun jossa edetään pienin askelin vaan suurilla harppauksilla, niin saammeko silloin paremmin opettajia sitouduttua suunnitelmiin?

Päätös tästä on varmasti tehtävä jokaisessa kunnassa ja koulussa tapauskohtaisesti. Se mikä on toiminut jossain päin maailmaa ei välttämättä toimi omassa koulussa. Kyseisen koulun kokemus on mielestäni rohkaiseva. Jokaisen kannattaa tarkasti arvioida omia suunnitelmia ja ainakin harkita mahdollisimman monta erilaista vaihtoehtoja päämäärien saavuttamiseksi. Panokset, eli suomalaisten oppilaiden tulevaisuus on kuitenkin pelissä. Rohkeutta kaikille!

Tästäkin aiheesta jatkamme Oppilaitosjohdon LUOTI -täydennyskoulutuksessa, tervetuloa mukaan!

Kenneth Vuorinen
Country Manager
Fronter Finland/Fronter Nordic

Oppilaitoksen välineet vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan muutokseen

2012-01-25T08:56:00.006+02:00

Maailma ja oppilaitokset ovat muutoksen kourissa. Haasteet tuntuvat päivä päivältä kasvavan. On mielenkiintoista seurata päättäjien ristiriitaisia vaatimuksia toisaalta uudistaa ja ”nykyaikaistaa” oppilaitokset ja oppimisympäristöt. Usein seuraavassa toisaalta lauseessa jo esitetään säästöjä, lomautuksia ja sijaisuuskieltoja. Oppilaitoksen johtaminen on varsinaista tasapainoilua vaatimusten ja mahdollisuuksien keskellä.

Suomalainen koulujärjestelmä on maailman parhaaksi todistettu jo useita kertoja ja tuon brändin ylläpitämiseksi tässä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa on jokaisen työyhteisöjen jäsenen panostettava. Oppilaitosten tehtävänähän on kasvattaa ja kouluttaa uusia suomalaisen yhteiskunnan jäseniä. Tason ylläpitäminen vaatii pitkäaikaisen muutosprosessin pikaista käynnistämistä kaikissa oppilaitostyöyhteisöissä.

Geoffrey Caine totesi jo varhain, että ”Yksi harvoja paikkoja, joka yhä toimii pitkälti samoin kuin yli 50 vuotta sitten, on koulu”.

Tämä johtaa siihen, että ympäröivä yhteiskunta muuttuu ja kehittyy monta kertaa nopeammin, kuin oppimisympäristöt, joissa tulevaisuuden kansalaisia koulutetaan. Ja vauhti vain kiihtyy.

Edessä on nopeutuva muutos sekä henkisessä että fyysisessä työympäristössä. Tuon muutoksen muutosvoimana toimii yhteiskunnan kehittyminen tietoyhteiskunnasta kohti sosiaalista aikaa, jossa vallitsevat uudet käsitykset tiedon tuottamisesta, kommunikoinnista, tiedon jakamisesta ja yhteisöllisyydestä.

Jokaisessa muutosprosessissa organisaation keskeinen ongelma on pystyä perustelemaan kaikille organisaation jäsenille muutoksen tarve.

Miksi muutos? Koska vain muutos on pysyvää!

Oppilaitokset ovat olleet muutoksen kourissa aina, jos tutkimme historiaa. Koulujärjestelmä on ollut jatkuvassa muutoksessa, opetussuunnitelmat kehittyvät alati ja infrastruktuuri kehittyy lähes päivittäin. Muutokset vain tapahtuvat lähes huomaamatta, niistä on tullut osa organisaation kulttuuria ja arkipäivää kouluissa.

Muutos on ollut huomaamatonta, sillä yhteiskunnan perusteet, oppilaiden arviointi kriteerit ja menetelmät ovat pysyneet samoina ja arvostus oppilaitosinstituutiota kohtaan on pysynyt korkeana.

Nyt edessä on nopean kehityksen vaatima muutos, jonka yhtenä voimana toimii tavoite toteuttaa ylioppilaskirjoitukset vuonna 2014 tietotekniikkaa hyväksikäyttäen.

Työyhteisön muutoshaaste

”Opettajat opettavat niin kuin ovat itse oppineet” toteavat opiskelijat tutkimuksessa. Tämä asettaa oppilaitoksen johtajalle haasteen muutosjohtamiseen.

Roethlisbergerin X-kaavion mukaan organisaation jäsenten asenteen muutokseen vaikuttavat eniten muutoksen tavoite, henkilökohtainen historia ja sosiaalinen asema. Näiden muuttujien avulla voidaan arvioida mahdollisia reaktioita muutokseen.

Hankalan muutosprosessin kriittiset vaiheet ovat vision luominen ja toteutusstrategian määrittäminen. Jotta tiedettäisiin, onko muutos mahdollinen on koko henkilöstön osaaminen kartoitettava ja laadittava kullekin henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Henkilöstön kehityksen tueksi tulee määrittää kannustimia, jotka motivoivat yksilön työosaamisen kehitystä.

Koko kehitysprosessi vaatii erillisiä resursseja, jotka on nimettävä erikseen tukemaan tätä prosessia. Ja lopuksi tarvitaan tarkka toteutussuunnitelma.

Vaikka uusien välineiden käyttöönotto ja menetelmät ovat keskeinen osa muutosprosessin haastetta, ne myöskin antavat paljon mahdollisuuksia.

Uudet yhteisölliset työtavat, sosiaalisen median välineet ja työtavat sekä verkottumisen kautta syntyvä jaettuasiantuntijuus antavat oppilaitosten johtajille erinomaiset välineet ja työtavat kehittää työyhteisönsä sekä henkistä että fyysistä työympäristöä.

Jatkan tarinointia Oppilaitosjohdon LUOTI –täydennyskoulutuksessa, jonka ensimmäiset toteutukset ovat juuri alkamassa.

Ilmoittaudu mukaan: Oppilaitosjohdon LUOTI

Myös Open Päivitys -koulutuksiin mahtuu vielä ryhmiä, lue lisää: Open Päivitys

Petri Lounaskorpi

Suunnitelmallinen työskentely luo laatua

2012-01-24T13:06:00.003+02:00

Laatu-sana on hyvin abstrakti ja se herättää kuulijoissa erilaisia mielikuvia. Suunnitelmallinen työskentely on helpommin ymmärrettävissä. Tehdään suunnitelma ja pyritään noudatamaan sitä. Kun on hyvin suunniteltu, se on puoliksi tehty, sanotaan. Välttämättä hyvin suunnitelluistakaan töistä ei tule laadukkaita, missä vika?

Johtamisessa korostuu suunnitteleminen ja työskentelyn ohjaaminen suunnitelmien pohjalta. Suunnittelua tehdään seuraavalle kaudelle tai jaksolle, tai jollekin mitä aiotaan tehdä. Yrityksissä kausi on budjettikausi tai hektisemmin neljännesvuosi. Tyypillisesti oppilaitoksissa kausi on lukukausi tai syys- ja kevätlukukausi yhdessä, jolle suunnitelmat tehdään.

Oppilaitos kouluttaa tulevaisuuden osaajia. Siitä osoituksena on erilaiset tutkimukset ja hyvät sijoitukset vertailuissa. Meiltä Suomesta käydään hakemassa mallia kuinka oppilaitoksessa kannattaa toimia. Olemme kuitenkin jatkuvan kulttuurisen muutospaineen alla. Tarkoitan tässä lähinnä tekniikkaa, jota käytetään ja halutaan käyttää myös opetuksessa ja oppimisessa. Ihmisten, opettajien ja oppilaiden, muutoshalukkuudessa on isoja eroja. Tämä asettaa haasteita yhteisön työskentelylle, kun pitäisi yhdessä viedä uusia toimintamalleja käytäntöön.

Muutosprosesseissa, myös oppilaitoksissa, korostuu tapauskohtainen suunnitelmallisuus, jossa otetaan huomioon organisaation resurssit kokonaisvaltaisesti. Johtajan suunnittelutaitoa vaaditaan, jotta muutosvauhti ja onnistumisaste ovat optimaalisesti sovitettuja. Viedään sopivasti haasteellisia hankkeita sellaisella vauhdilla, jotta hankkeessa onnistutaan konkreettisesti kaikilla mittareilla mitattuna.

Suunnitelmallisuus on laatutoiminnan ensimmäinen askel. Seuraavia vaiheita ovat toteutus, arviointi ja korjaus. Näistä neljästä vaiheesta muodostuu kehä, jolla työskentelyn pitäisi kulkea. Johtajan tehtävä on ohjata käytännössä vaiheiden toteutumista omassa organisaatiossaan ja hankkeessaan. Toisaalta jokaisen henkilön pitäisi tarkastella ja arvioida omia työtehtäviään vaiheiden kautta. Koska työtehtävät tai isommin lukukaudet seuraavat toisiaan eri kehän vaiheissa tuotetut muistiinpanot ja raportit tukevat seuraavan kauden tai tehtävän suunnittelua. Yksinkertaisena periaatteena on, että aikaisemmasta opitaan ja tehdään seuraavalla kerralla paremmin.

Jatkuva kehittäminen on asenne ja toimintatapa, jota ei pitäisi tehdä ainoastaan hankkeissa. Kehittämistä on tehtävä aina. Välillä kannattaa pysähtyä miettimään, voisinko tehdä tämän asian paremmin. Tai ainakin tarkastella voiko tämän nyt "ihan-hyvin" sujuvan asian tehdä toisin. Olisiko siitä apua, jos tekisin toisin. Kehittäjä-luonne ja asenne pitää ottaa tavaksi kaikilla. Joillakin uuden kokeileminen ja toisin tekeminen onnistuu helpommin kuin toisilla, se on johtajankin ymmärrettävä.

Suunnitelmallisuudella pyritään onnistumiseen. Onnistuminen luo laadukkuutta. Jatkuva onnistuminen se vastaa laatua onkin!

Tule seminaareihin osallistumaan!

Jarmo Tanskanen
Valopi Oy

Tieto- ja viestintätekniikka hyötykäyttöön yhdessä ja yhteisöllisesti

2012-01-24T11:45:00.009+02:00

Diginatiivit nuoret hallitsevat tieto- ja viestintätekniikan! Tämän voi helposti vahvistaa, kun lukioikäinen nuori yrittää kirjoittaa aineen Facebookin kommentti-kenttään. Toinen kertoo, miten taulukkolaskentaohjelman käytön oppii kyllä tarvittaessa kymmenessä minuutissa ja kolmas toteaa, että ei koskaan tule tarvitsemaan esitysgrafiikkaa.

Sosiaalinen media, ainakin Facebook - YouTube -linjalla on tuttu monille nuorille, vähintään tietojen jakamisen ja hakemisen osalta. Kokonaan toinen kysymys on, osataanko sosiaalisen median käytössä ajatella yksilönsuojaa, tietoturvaa tai tietosuojaa. Toisaalta taas suuri joukko nuorista(kaan) ei ole halukas tai kiinnostunut sosiaalisesta mediasta eikä juuri muutenkaan tieto- ja viestintätekniikasta. Työelämässä todennäköisesti myös tarvitaan muitakin kuin sosiaalisen median taitoja.

Koulussa on tarkoitus valjastaa opiskelijat jatko-opiskelua ja työelämää varten. Niinpä nuorille opetetaan kieliä, matematiikkaa, historiaa, biologiaa, jne. Tieto- ja viestintätekniikkaa tarvitaan nykyään yli 90 %:ssa työpaikoista - silti sitä ei välttämättä opeteta, opiskella tai sovelleta perusopetuksessa tai toisella asteella. Miksi ei?

Oppilaitosjohdon tehtävä on valjastaa oma oppilaitos myös tieto- ja viestintätekniikan osalta kuntoon, puhutaan sitten teknisestä varustetasosta tai henkilökunnan osaamisesta. Yksilön perustaitojen tulisi olla riittävällä tasolla, jotta hän osaa ja uskaltaa lähteä soveltamaan osaamistaan sekä viemään sitä eteenpäin myös muille. Oppilaitosmaailmassa kuvittelisi yhteisöllisen työskentelyn, yhdessä tekemisen ja avoimen tiedon jakamisen olevan luonteva ja helppo tapa edistää asioita, oppia uutta ja luoda uusia toimintamalleja.

Opetushallituksen rahoittamat täydennyskoulutukset, Open Päivitys ja Oppilaitosjohdon LUOTI, on valjastettu tukemaan yhdessä ja yhteisöllisesti tekemisen kulttuuria, löytämään vertaismalleja sekä kehittämään juuri omaan oppilaitokseen soveltuvia uusia toimintamalleja.

Oppilaitosjohdon LUOTI -täydennyskoulutusten ensimmäiset toteutukset ovat juuri alkamassa, ilmoittaudu mukaan: Oppilaitosjohdon LUOTI

Open Päivitys -koulutuksiin mahtuu myös vielä ryhmiä, lue lisää: Open Päivitys

Tieto- ja viestintätekniikasta ja sen roolista on nyt kertynyt paljon hyödyllistä tutkimus- ja muuta tietoa, tässä joitain linkkejä:

Tietojohtaminen luo työhyvinvointia

2012-01-18T07:56:00.009+02:00

Perinteinen työsuojelu on keskittynyt vähentämään työtapaturmia ja ehkäisemään työperäisiä somaattisia sairauksia. Sen sijaan henkinen työsuojelu on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Sairauslomia seurataan ja tilanteeseen puututaan, kun tilastollisesti merkitsevä osuus työntekijöistä sairastuu. Esimerkiksi koulujen homeongelmiin havahdutaan, kun riittävän moni opettaja sairastuu hengitystietulehduksiin. Mutta miten johto huomaa sekalaisten flunssien, selkäkipujen ja mahavaivojen takana piilevän uupumusepidemian? Tilanteeseen havahdutaan usein vasta kun työntekijät ilmoittavat eroavansa tai jäävänsä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain siirtyvien suomalaisten määrä on jo pitkään pysynyt noin 25.000:ssa. Työkyvyttömyyden syyt ovat kuitenkin vuosien kuluessa muuttuneet. Nykyään yleisin työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen syy on masennus. Masennustilan ja toistuvan masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain jo noin 4000 suomalaista.

Työperäisten mielenterveysongelmien yleisyydestä huolimatta työelämän psyykkisten kuormitustekijöiden tunnistamisessa on vielä opittavaa. Epäonnistumisesta kertoo se, että jo 700.000 suomalaista syö Kansaneläkelaitoksen korvaamia psyykenlääkkeitä.

Työpaikan hengitysilman mikrobeja tai liikeratojen monotonisuutta on helppo mitata, mutta asiantuntijatehtävien tiedonhallinnan tai johtamisen laadun arvioiminen on paljon vaikeampaa. Miten ylipäätään määritellään johtamisen laatu?

Ainakaan hyvä johtaja ei puutu työn yksityiskohtiin. Työssä koetun autonomian on todettu paitsi parantavan työhyvinvointia myös vähentävän sydän- ja verisuonitautien oireita. Kun työntekijä kokee hallitsevansa omaa työtään, hän selviää myös muuten kuormittavista työtilanteista.

Tietotekniikan ajatellaan lisäävän työntekijöiden vapautta toimia haluamallaan tavalla, mutta se voi myös heikentää ajankäytön ja työn hallintaa. Huonosti suunnitellut tietojärjestelmät määrittelevät ihmisten asemesta, miten ja milloin työt tehdään, esimerkiksi sähköpostit voivat katkaista työnteon jatkuvasti.

Erityisen haitallista on jatkuva jäsentymättömän informaation tulva, jota työntekijä ei koe hallitsevansa. Sen on todettu korreloivan työuupumuksen kaikkien osatekijöiden: Syvän väsymyksen, kyynistymisen ja heikentyneen ammatillisen itsetunnon kanssa.

Työssä käytettävien tietojärjestelmien on tuettava työntekijän toimintavapautta ja parannettava työssä käsiteltävien tietojen hallintaa. Paraskaan tietojärjestelmä ei kuitenkaan auta, jos tiedonhallintaa ei johdeta. Hienot intrat ja wikit täyttyvät vanhentuneista tiedoista ja turhista viesteistä tai mikä pahinta, niitä ei käytetä lainkaan, koska työntekijät ovat luoneet omia paremmin toimivia käytäntöjään.

Ammattitaitoinen tietojohtaminen on vähintään yhtä tärkeää henkilöstön työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle kuin hyvä henkilöstöjohtaminen. Työn henkisen kuormittavuuden vähentämisen on oltava yksi tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien suunnittelun keskeisistä tavoitteista.

Jyrki J.J. Kasvi

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

Puhun lisää henkisestä ja fyysisestä työympäristöstä kevään 2012 seminaarisarjoissa! Tervetuloa mukaan, ilmoittaudu https://digiumenterprise.com/answer/?sid=752364&chk=QKRCV67S

Rehtorien tulee näyttää esimerkkiä TVT:n käytössä

2012-01-16T11:01:00.013+02:00

Miten tieto- ja viestintätekniikka integroidaan opetuskäyttöön? Mikä on sosiaalisen median toimintalogiikka kouluissa? Miten kehittää toimintakulttuuria ja johtaa opettajista koostuvaa asiantuntijaverkostoa? Miten verkostoitua koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa?

Näitä teemoja käsitellään LUOTI-hankkeen koulutuksissa. Olen itse kouluttanut sosiaalisen median käyttöä opetuksessa pian neljä vuotta ja pyrkinyt tuomaan sen hyötyjä esille mm. opetuksen tukemisessa, koulujen sisäisessä yhteistyössä ja opettajien verkottumisessa. Lähes joka kerta törmätään muutosvastarintaan. Sopivassa määrin se on etu, sillä se pakottaa perustelemaan muutoksen tarpeellisuuden, mutta pahimmassa tapauksessa siitä tulee muuri, joka estää kaiken kehityksen.

Eräs opettaja kirjoitti minulle tuntemuksistaan erään pitämäni koulutuksen jälkeen:

"Eivät nämä ihmiset ymmärrä twitteristä, googlen ilmaisohjelmista, doodlesta, puroista tai edes fb:sta. Heille se on hepreaa, nuorten hömpötystä, lapsellista ja ei sitä nyt ainakaan opetukseen voi käyttää."

Kyseisessä koulutuksessa osallistujat olivat ehkäpä vähän tavallista vanhempia. On totta, että mitä vanhemmasta ihmisestä on kyse, sitä todennäköisempää on, ettei hänellä ole kokemusta eikä ymmärrystä sosiaalisesta mediasta. Hänen netinkäyttönsä saattaa olla hyvin valikoitunutta - toisin sanoen vain kapeasti sen mahdollisuuksia hyödyntävää. Se voi näyttää esimerkiksi tältä:

Kuvio on tehty Suomalaiset verkossa -tutkimuksen tuloksista. Pisteet kuvaavat, kuinka paljon ryhmään kuuluvat henkilöt tekevät eri asioita netissä. Tähän “tyytyväisten” ryhmään kuuluu 16 % suomalaisista netin käyttäjistä. Tutkimuksen mukaan he vieroksuvat verkkoa ja sen käyttö tapahtuu “pakon edessä”. Tämä käyttäjäryhmä on kaikista iäkkäin: kolmannes on eläkeläisiä.

Kun edellistä kuvaa verrataan “aktiivisten” ryhmän netin käyttöön, ero on kuin yöllä ja päivällä:

Tähän ryhmään kuuluu 13 % suomalaisista. Heille verkko on erittäin tärkeä ja mukana kaikilla elämän alueilla. He ovat netissä aktiivisia esimerkiksi tuottamalla itse erilaisia sisältöjä ja tekevät muutenkin suurinpiirtein kaikkea sitä, mikä verkossa vain on mahdollista - kuten kuvaan piirtyvä kehä havainnollistaa. "Aktiiviset" ovat enimmäkseen alle 35-vuotiaita.

Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan sosiaalisen median käytön “ikäraja” on tällä hetkellä 45 vuotta. Sitä nuoremmista yli puolet käyttävät sosiaalista mediaa, ja vastaavasti yli 45-vuotiaista alle puolet käyttävät sosiaalista mediaa. Vuosi aiemmin raja oli vielä 35-vuotiaissa, eli sosiaalisen median käyttö yleistyy koko ajan yhä vanhemmilla.

Mitä tekemistä tällä on koulujen kanssa? Yksinkertaisesti sitä, että opettajien nettikokemusta kuvaa lähinnä ensimmäinen kuva, kun taas opiskelijoita kuvaa jälkimmäinen. Kuitenkin opettajat ovat avainasemassa opettamassa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä nuorille heidän tulevaa elämäänsä ja työtehtäviään varten. Nuoret oppivat kyllä netin viihdekäytön omin voimin, mutta netin hyötykäyttöön he tarvitsevat ohjausta ja opetusta - samoin vastuulliseen ja toisia kunnioittavaan toimintaan verkossa. Mutta jos opettajan oma kokemus netistä on edellä kuvatun kapea, tämä tehtävä voi olla hänelle mahdoton. Häneltä puuttuu silloin käsitys, millaisessa todellisuudessa nuoret netissä elävät.

En sano, että jokaisen pitäisi käyttää netin kaikkia mahdollisuuksia, mutta opettajalle olisi eduksi tuntea ainakin perusteet sillä tasolla, että hän ymmärtäisi, mistä milloinkin puhutaan, ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia netissä on. Luonnollisesti kaikki tämä on “hepreaa” juuri niin kauaa kuin omakohtainen kokemus puuttuu. Sosiaalista mediaa ei opita kirjoista tai edes blogeista lukemalla, vaan pelkästään itse kokeilemalla ja tekemällä.

Tieto- ja viestintätekniikka voi myös parantaa opetusta ja oppimista. Sosiaalisen median palveluja voidaan käyttää esimerkiksi yhteisöllisen oppimisen ja tiedonrakentelun tukena. Mikään tekniikka yksinään ei paranna opetusta, vaan keskiössä on opetusmenetelmien ja toimintakulttuurin muuttuminen yhteistyötä ja tietoa luovaan suuntaan. Nämä TVT:n edut oppimiselle on todistettu lukuisissa tutkimuksissa jo 90-luvulla, mutta oppimistutkimuksen tuottamat hyvät käytännöt eivät ole levinneet laajasti arkipäivän koulumaailmaan. Samat mahdollisuudet ovat luonnollisesti opettajien välisen yhteistyön ja tiedon jakamisen tukemisessa, koulujen välisessä yhteistyössä ja niin edelleen. Tässäkin törmätään samaan muutosvastarintaan.

Entäpä alussa esitetty väite, että sosiaalinen media on “nuorten hömpötystä, lapsellista ja ei sitä nyt ainakaan opetukseen voi käyttää”? Sille ei yksinkertaisesti ole perusteita, vaan se kuvaa sanojansa omaa epävarmuutta. Kun ikätoverit eivät käytä vaikkapa Facebookia, se on helppo leimata lapselliseksi hömpötykseksi. Puuttuu rohkeutta kokeilla ja ajatella itsenäisesti. Näyttääkin siltä, että sosiaalisen median yleistyminen etenee nuorista vanhempiin ikäluokkiin siten, että vanhemmat katsovat aina vähän itseään nuoremmista mallia, että “kun kerran tuokin käyttää sitä, niin ehkä minäkin voin”.

Viime kädessä yksittäistä opettajaa ei kuitenkaan voi syyllistää. Tarvitaan niitä paljon kaivattuja resursseja: koulutusta, aikaa, tukea, johdon ja kollegojen tsemppausta, yhteistyötä ja jaettua vastuuta. Kommentit “kentältä” kertovat, että usein nämä puuttuvat. TVT:stä, somesta ja opetuksen kehittämisestä innostunut opettaja voi jäädä yksin ja väsyä, kun tukea ja aikaa ei ole.

Rehtorien kannalta paine sosiaalisen median käytölle tulee useista suunnista: oppilailta, vanhemmilta, opetuksen kehittämisestä, yhteistyöhankkeista ja yhä enenevissä määrin koko ympäröivän yhteiskunnan taholta. Rehtorit ovat oman organisaationsa kannalta ratkaisevassa asemassa, sillä päätöksen sosiaalisen median käytöstä tekee organisaation johto.

Isossa kuvassa kyse on Suomen tietoyhteiskuntakehityksestä ja kansallisesta kilpailukyvystä. Niihin liittyvissä mittareissa Suomi on jo jäänyt verrokkimaitaan jälkeen: esimerkiksi YK:n E-participation -vertailussa olemme Kirgistanin ja Mongolian perässä sijalla 30. Sosiaalinen media ei ole enempää eikä vähempää kuin tietoyhteiskuntakehityksen nykyinen vaihe. Viimeisen kymmenen vuoden ajan tuota kehitystä on jarruttanut ennen muuta koulujen muutosvastarinta.

Rehtorit voisivat näyttää esimerkkiä ja saada siten aikaan pienen mutta ratkaisevan muutoksen opettajien asenteissa. Esimerkillisiä rehtoreita ja opettajia löytyy vaikkapa Sometusta, Twitteristä ja aihetta käsittelevästä Facebook-ryhmästä. On rehtorista itsestään kiinni, johtaako ja tukeeko hän koulunsa kehittymistä yhteisöllisempään ja avoimempaan toimintakulttuuriin, vai ei. Tarvitaan sekä tietoa, keinoja että päättäväisyyttä. Oppilaitosjohdolle suunnattu LUOTI-täydennyskoulutushanke pyrkii auttamaan juuri tässä.

Tervetuloa mukaan!

Ystävällisin terveisin,

Harto Pönkä

LUOTI-hankkeessa olen mukana suunnittelijana ja kouluttajana

P.S. Lupaan vastata kaikkiin kysymyksiin tällä palstalla. Minut tavoittaa myös blogissani, Facebookissa, Twitterissä, sähköpostitse hponka@gmail.com ja puhelimitse 0400500315.

Kerrothan LUOTI-hankkeesta myös sille kollegallesi, jota verkko ei vielä tavoita!

Oppilaitosjohdon LUOTI - Luotsaa tietotekniikkaan ilmoittautuminen avattu

2011-11-24T12:13:00.008+02:00

Kevään 2012 seminaarisarjoihin voi nyt ilmoittautua osoitteessa https://digiumenterprise.com/answer/?sid=752364&chk=QKRCV67S

Verkossa toteutettava webinaari

keskiviikko 1.2.2012 klo 9 - 12

Henkinen ja fyysinen työympäristö: Jyrki J.J. Kasvi TIEKE ja Petri Lounaskorpi NewTEC

keskiviikko 8.2.2012 klo 9 - 12

Tieto- ja viestintätekninen osaaminen ja sosiaalisen median osaaminen: Anne Rongas eOppimiskeskus, Harto Pönkä Innowise ja Merja Sjöblom TIEKE

keskiviikko 7.3.2012 klo 9 - 12

Asiantuntijuus ja yksilön taidot: Leena Vainio HAMK ja Petri Lounaskorpi NewTEC

perjantai 30.3.2012 klo 9 - 12

Suunnitelmallinen työskentely: Jarmo Tanskanen Valopi ja Kenneth Vuorinen Fronter
Tietoturva: Timo Simell TIEKE

perjantai 13.4.2012 klo 9 - 12

Säännöt ja oikeudet, lainsäädäntö: Jyrki J.J. Kasvi TIEKE

perjantai 27.4.2012 klo 9 - 16

Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus: Harto Pönkä Innowise, Jarmo Tanskanen Valopi ja Henrik Paajanen Fronter

Lähipäivistä koostuva seminaarisarja osoitteessa Alppikatu 2, 00530 Helsinki (Helsingin Diakoniaopisto): PERUTTU (jo ilmoittautuneet siirretään webinaariin, saatte viestin asiasta)

keskiviikko 8.2.2012 klo 9 - 16

Henkinen ja fyysinen työympäristö: Jyrki J.J. Kasvi TIEKE ja Petri Lounaskorpi NewTEC
Tieto- ja viestintätekninen osaaminen ja sosiaalisen median osaaminen: Anne Rongas eOppimiskeskus, Harto Pönkä Innowise ja Merja Sjöblom TIEKE

perjantai 30.3.2012 klo 9 - 16

Asiantuntijuus ja yksilön taidot: Anne Rongas eOppimiskeskus, Leena Vainio HAMK ja Petri Lounaskorpi NewTEC
Suunnitelmallinen työskentely: Jarmo Tanskanen Valopi, Kenneth Vuorinen Fronter
Tietoturva: Timo Simell TIEKE

perjantai 27.4.2012 klo 9 - 16

Säännöt ja oikeudet, lainsäädäntö: Jyrki J.J. Kasvi TIEKE
Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus: Harto Pönkä Innowise, Jarmo Tanskanen Valopi ja Henrik Paajanen Fronter

Oppilaitosjohdon LUOTI - Luotsaa tietotekniikkaan koulutuksen suunnittelutyö täydessä käynnissä

2011-11-10T08:20:00.005+02:00

Kevään 2012 seminaarisarjat on siis aikataulutettu ja ilmoittautuminen avataan mahdollisimman pian.

Tällä hetkellä kartoitetaan mm. hankekonsortion asiantuntijoita sekä muita verkostoja parhaiden mahdollisten puhujien löytämiseksi.

Täydennyskoulutuksen Facebook-sivut on myös avattu, osoitteessa www.facebook.com/luotikoulutus

Myös sisar-hanke Open Päivitys on saanut omat Facebook-sivunsa, www.facebook.com/OpenPaivitys

Oppilaitosjohdon LUOTI -seminaarisarjat keväälle 2012 aikataulutettu

2011-10-31T13:30:00.004+02:00

Keväällä 2012 toteutetaan täydennyskoulutuksen kaksi ensimmäistä seminaarisarjaa. Toinen on webinaarisarja, johon on helppo osallistua mistä tahansa käsin. Toinen kevään seminaarisarja järjestetään lähitoteutuksena, jossa on kolme noin kuukauden välein toistuvaa lähipäivää. Molempiin seminaarisarjoihin sisältyy seminaariajankohtien väliin sijoittuvaa etätyöskentelyä.

Kevään 2012 lähipäivistä koostuva seminaarisarja pidetään pääkaupunkiseudulla, tarkka paikka ilmoitetaan myöhemmin. Seminaaripäivät ja sisällöt ovat:

keskiviikko 8.2.2012 klo 9 - 16

Henkinen ja fyysinen työympäristö
Tieto- ja viestintätekninen ja sosiaalisen median osaaminen

perjantai 30.3.2012 klo 9 - 16

Asiantuntijuus ja yksilön taidot
Suunnitelmallinen työskentely
Tietoturva

perjantai 27.4.2012 klo 9 - 16

Säännöt ja oikeudet, lainsäädäntö
Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus

Kevään 2012 webinaarisarja toteutetaan verkossa. Seminaaripäivät ja aiheet ovat:

keskiviikko 1.2.2012 klo 9 - 12

Henkinen ja fyysinen työympäristö

keskiviikko 8.2.2012 klo 9 - 12

Tieto- ja viestintätekninen ja sosiaalisen median osaaminen

keskiviikko 7.3.2012 klo 9 - 12

Asiantuntijuus ja yksilön taidot

perjantai 30.3.2012 klo 9 - 12

Suunnitelmallinen työskentely
Tietoturva

perjantai 13.4.2012 klo 9 - 12

Säännöt ja oikeudet, lainsäädäntö

perjantai 27.4.2012 klo 9 - 12

Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus

Oppilaitosjohdon LUOTI - Luotsaa tietotekniikkaan -seminaarisarja

2011-10-24T14:46:00.001+03:00

Miten tieto- ja viestintätekniikka integroidaan opetuskäyttöön? Mikä on sosiaalisen median toimintalogiikka kouluissa? Miten kehittää toimintakulttuuria ja johtaa opettajista koostuvaa asiantuntijaverkostoa? Miten verkostoitua koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa?

LUOTI - Luotsaa tietotekniikkaan -täydennyskoulutus on oppilaitosjohdolle kohdistettua Opetushallituksen rahoittamaa, osallistujille maksutonta täydennyskoulutusta jossa haetaan vastauksia mm. yllä oleviin kysymyksiin.

Koulutus toteutetaan seminaarisarjana, jota täydentää keskeisiin sisältöihin perustuva etätyöskentely ja verkkopohjainen tukipalvelu. Toteutuksia järjestetään neljä ja kuhunkin toteutukseen otetaan mukaan enintään 30 oppilaitosjohdon edustajaa.

Seminaarisarja keskittyy kolmeen keskeiseen painopistealueeseen: 1) tieto- ja viestintätekniikan hankinta ja käyttöönotto oppilaitoksissa (koulun sisäinen toimintakulttuuri), 2) etäopetus ja verkkokokoukset (luokan ja opetuksen toimintakulttuuri) sekä 3) tiedotus ja viestintä uudella teknologialla ja sosiaalisessa mediassa (koulun ja sidosryhmien välinen toimintakulttuuri)

Koulutus vahvistaa oppilaitosjohdon uusien toimintamallien sekä verkostotyöskentelyn kehittämistä. Lisäksi yhteisöllisyys ja vertaistyöskentely tukevat osallistujien kokonaisvaltaista ammatillista kehittymistä.

Tavoitteena on konkreettisella, arjen toimintaan suuntaavalla tavalla monipuolistaa tieto- ja viestintätekniikan ja sosiaalisen median hyödyntämistä johtamisessa, yhteistyössä, viestinnässä ja organisaation kehittämisessä. Teknologian haltuunotossa korostetaan pedagogisen johtamisen mahdollisuuksia ja asioita lähestytään toimintakulttuurisena toimintana.

LUOTI - Luotsaa tietotekniikkaan koulutuskonseptin taustalla on laaja asiantuntijaverkosto, jolla on myös laaja kontaktipinta tutkimusorganisaatioihin, yritysmaailmaan ja työelämään. Koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen pohjana on verkoston vankka kokemus, käytännön asiantuntemus ja tuorein tutkimustieto.

Suomen eOppimiskeskuksen koordinoimassa täydennyskoulutushankkeessa ovat toteuttajina Fronter, HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu, Innowise, Mobiletools, Pedapoint, Somea, Suomen Oppimispelit, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ja Valopi.